A Burning Voice

Dokumentti, tuotannossa
Pituus: 30 min
Ensi-ilta: marraskuu 2020
Tuotanto: Ilokuva, Naukkarinen & Co
Ohjaaja: Pirjo Ojala

Logline

Kuinka rakentaa elämä uudelleen jouduttuaan sekä happoväkivallan että yliajon uhriksi? Ugandalaisen Deusin selviytymistarina.

Synopsis

”Everything changed.”

Ugandalainen Deus Twesigye oli lähdössä töihin eräänä aamuna 2010, kun hänen entinen tyttöystävänsä heitti happoa hänen päälleen. Alkoi pitkä selviytymisprosessi, johon vielä raskaamman lisänsä toi Deusin toisen jalan amputaatioon johtanut moottoripyöräonnettomuus vuonna 2014. Miltä tuntuu rakentaa oma identiteetti ja elämä uudelleen? Kuinka tulla takaisin osaksi yhteiskuntaa, jos töitä ei saa ulkonäön tai liikkumiskyvyttömyyden vuoksi? Kun uhriksi joutumisesta syyllistetään, tai kun oikeutta on vaikea saada? Onko ihmisellä muuta arvoa kuin hänen fyysinen olemuksensa?

A Burning Voice yhdistää Deusin liikettä ja tanssia, voice-overia ja runoa sekä musiikkia, abstrakteja kuvia ja kuvia arjesta monikerroksiseksi elokuvaksi, käsitellen väkivallasta selviytymisen eri puolia. Liike ohittaa kielen ja älylliset prosessit, mennen suoraan tunteisiin. Blackboxissa kuvatut liikekohtaukset symboloivat Deusin sisäistä maailmaa ja avaavat hänen emotionaalisia kokemuksiaan. Liike alkaa ”tippumisesta” lattiatasoon, josta hiljalleen noustaan keski- ja ylätasoon. Väkivallan uhriksi joutumisen jälkeen ihminen tippuu pimeyteen, josta kivun ja alkushokin jälkeen alkaa liikkuminen, tilan tutkiminen ja sen suurentaminen ja suureneminen. Lopulta näkyy muutakin kuin pimeyttä, Deus voi jättää tilan ja palata ulkomaailmaan. Meditatiivisissa arkikohtauksissa Deus tulee hiljalleen osaksi ympäristöään elokuvan edetessä: ensin kotonaan, sitten kotikadullaan ja lopuksi ihmisvilinässä Kampalan keskustassa.



Tarina alkaa happohyökkäyksestä ja sen kaari myötäilee traumasta selviytymisen kaarta: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautuminen. Elokuvassa tutkitaan väkivallasta selviytymisen eri vaiheita. Raa’an kivun ja painajaisten kautta edetään ensimmäiseen peilikuvan näkemiseen. Piileskelystä ja katkeruudesta ymmärryksen ja vastausten etsimiseen. Itsensä hyväksymisestä ensimmäisen askeleen ottamiseen takaisin yhteiskuntaan, oikeuden saamiseen ja paluuseen kohti itsenäistä elämää. Toimintaelokuvia rakastava ja runoja kirjoittava Deus on löytänyt sisäisen rauhan ja tavoittelee jälleen unelmiaan. Arki ei ole helppoa mutta elämä jatkuu. Deusin suurin toive on, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on.

”I’ve recovered, I’ve healed.”

A Burning Voice - Deus

Ohjaajan sana

Happoväkivallasta selviytyneiden trauma on jokaisen nähtävillä. He ovat peilejä ympäristölleen, herättäen vaikeita kysymyksiä. Uskallanko nähdä, kohdata? Mitä ulkonäkö merkitsee, mitä pidetään kauniina? Minua kiinnostaa happoväkivallan monimutkaisuus ja sen käyttö vallan välineenä. Syyt väkivaltaan ovat moninaiset, mutta tarkoitus vaikuttaa olevan aina sama: tuhota ihmisen elämä. Yksilön tragedia koskettaa hänen lähipiiriään, työtään ja läpäisee koko yhteiskunnan, paljastaen yleisen asenteen koskien ihmisarvoa. Uhreista tulee helposti näkymättömiä yhteiskunnassa, aivan kuin tuhottu ulkonäkö tarttuisi. Uhreja jopa syyllistetään kuten Deusia. Hän voi raa’asta väkivallasta selviytyneenä kuitenkin opettaa paljon elämänasenteesta ja siitä kuinka eri tavoin fyysisesti tai psyykkisesti vammautuneisiin tulisi suhtautua. Maanläheisen, huumorintajuisen Deusin valtava kantti, rohkeus ja heittäytymiskyky toimivat inspiraationa meille kaikille.

Koreografin sana

Keho muistaa asioita, jotka mieli on sulkenut pois. Keho voi kertoa niistäkin asioista, joille ei ole sanoja olemassa. Keho puhuu liikkeen, tanssin ja kehollisen läsnäolon kielellä. Näitä asioita tutkimme ja työstimme A Burning Voice-elokuvassa yhdessä elokuvan päähenkilön Deusin kanssa. Toimin koreografina ja eräänlaisena kehollisuuden haastattelijana. Pyrimme löytämään sen, mitä keholla olisi sanottavaa. Deus yllättyi itse siitä, kuinka hyvin hän pystyi heittäytymään liikkeellisiin harjoituksiin, vaikka hän oli menettänyt toisen jalkansa onnettomuudessa. Jokainen meistä osaa tanssia. Tanssi voi alkaa katseen liikkeestä tai hengityksen kohoilemisesta rintakehässä.